Kierrätysratkaisumme Siemens Gamesan tuulivoimaloiden siiville

Kierrätysyhteistyö tuulivoimalavalmistaja Siemens Gamesan kanssa alkoi Suomessa – kierrätimme yhteistyössä tuulivoimaloiden yli 60 metriset siivet ja laakerit uudelleen käyttöön. Siemens Gamesan huoli siitä, pystyisikö suomalainen kierrätysyritys tarjoamaan vastuullisen kierrätysratkaisun kymmenille elinkaarensa päähän tulleille voimaloiden siiville, saatiin taklattua kierrätysratkaisullamme.

Maailman sähköistyessä myös hiilidioksidivapaan tuulivoimalla tuotetun sähkön tarve lisääntyy koko ajan. Vuodesta 2009 tuulivoiman energiakapasiteetti Suomessa on kymmenkertaistunut kattaen nyt melkein 10 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Ja kasvu jatkuu, sillä tuulivoima on yksi nopeimmin kasvava energiamuoto niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Kapasiteetin kasvaminen, tuulivoimaloiden ikä ja huoltotarve luovat myös kasvavan tarpeen niiden kierrätykselle. Siipien ja muiden kuluvien osien vaihto on jo nyt ajankohtainen vanhimpien voimaloiden osin, mutta tulevaisuudessa tarve tulee kasvamaan valtavasti.

Räätälöimme ratkaisun Siemens Gamesan kierrätystarpeeseen

Vastuullisena toimijana Siemens-Gamesa pitää erityisen tärkeänä sitä, että tuulivoimalan koko elinkaari, myös sen loppu, on kestävän kehityksen mukainen ja tuulivoimaloista vaihdettavien osien materiaalit tulee saada kiertoon mahdollisimman hyvin. Vain näin tuulivoimalat voivat tuottaa aidosti vastuullista energiaa.

Siemens Gamesalla oli kierrätystarve noin 80 siivelle, jotka piti vaihtaa eri puolella Suomea vuoden 2021 aikana. Haastaviksi kierrätettäviksi osoittautuneiden siipimateriaalien vuoksi suurin kauhukuva oli, että ne päätyisivät jätteeksi, joka on huonoin ratkaisu niin jätehierarkian, ympäristön kuin koko tuulivoima-alan maineenkin kannalta. Kauhukuva oli jossain määrin aiheellinen, sillä siivet on valmistettu pääasiassa lasikuidusta ja erilaisista muista komposiittimateriaaleista, joille ei ole löytynyt tähän mennessä järkevää kierrätysratkaisua, ja Suomessa kukaan toimija ei ollut näitä materiaaleja vielä kierrättänyt kuin vasta testitasolla.

Stena Recycling on kumppanina tuonut lisäarvoa haasteelliseen siipien kierrätysprojektiimme. Olemme löytäneet nyt ympäristön kannalta hyvän ratkaisun siipien käsittelylle Suomesta.– Jonas Pagh Jensen, Siemens Gamesa

Siemen Gamesalla oli aiempaa kokemusta kierrätysyhteistyöstä Stena Recycling Tanskan kanssa, joten oli luonnollista aloittaa keskustelut siipien kierrätyksestä myös Suomen päässä. Otimme Suomessa haasteen vastaan ja lähdimme kartoittamaan mahdollisuuksia. Ratkaisun löytymistä helpotti se, että konsernitasolla Stena Recycling on kierrättänyt tuulivoimaloita jo useamman vuoden. Eri maiden osaamista ja ratkaisuja voitiin hyödyntää, joten liiketoiminnan laajentaminen tälle osa-alueelle oli luontevaa, ja pystymme nyt kierrättämään siipiä teollisessa mittakaavassa myös Suomessa.

Siipien komposiittimateriaalit kierrätetään sementtiteollisuuteen

Siemens-Gamesan tuulivoimaloiden kunnostushankkeen aikana yritys hoiti itse vaihdettavien siipien alas oton. Tämän jälkeen leikkasimme siivet kuljetettavaan kokoon paikan päällä ja veimme ne tuotantolaitoksellemme Porin Tahkoluotoon, jossa ne leikattiin erikoisleikkurilla vielä pienemmiksi paloiksi – tämän jälkeen alkoi itse kierrätysprosessi.

Siivistä erotellut metallit kierrätettiin Suomessa uudeksi raaka-aineeksi. Siipien sisältämistä komposiittimateriaaleista pääosa pystyttiin hyödyntämään raaka-aineena sementinvalmistuksessa Euroopassa. Kierrätysratkaisullamme siipien materiaaleista saatiin kiertoon jo yli 70 prosenttia, ja samalla koko tuulivoimalan kierrätysprosentti nousi yli 90 prosenttiin.

"Stena Recycling on kumppanina tuonut lisäarvoa haasteelliseen siipien kierrätysprojektiimme. He suorittivat työn todella hyvin ja varmistivat, että siipien materiaalit kierrätettiin ja hyödynnettiin parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme löytäneet nyt ympäristön kannalta hyvän ratkaisun siipien käsittelylle Suomesta", kertaa Jonas Pagh Jensen, Siemens Gamesan globaali kestävän kehityksen asiantuntija.

"Yhteistyö sujui hyvin ja opimme tuulivoimaloista ja niiden siipien materiaaleista paljon. Projekti oli jaettu muutamaan osaan, joista ensimmäinen oli siipivolyymiltaan pienempi, näin pystyimme kartoittamaan meille uudenlaisen ja haastavankin projektin vaatimat toimintatavat. Vaikka kehitettävää on aina, niin voin sanoa, että nyt kun olemme kierrättäneet Suomessa jo lähes sata siipeä, prosessi sujuu jo erittäin jouhevasti ja asiantuntijatiimimme on varmasti Suomen ykkösluokkaa", summaa siipien kierrätysprojekteja vetävä liiketoimintapäällikkö Susanna Tarkka-Partanen Stena Recyclingilta.

Tämä on tärkeä edistysaskel myös sementtiteollisuudelle, joka muun raskaan teollisuuden tavoin aiheuttaa erittäin paljon hiilidioksidipäästöjä. Konkreettisella tasolla voidaan sanoa, että tonni siipimateriaalia vähentää sementin CO2-päästöjä 110 kg ja säästää 461 kg raaka-aineita.

Siivet valmistettava tulevaisuudessa kiertotalouden mukaisesti

Uusien kierrätysratkaisujen ja yli alojen ulottuvan yhteistyön myötä komposiittimateriaaleilla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita muiden tuotteiden valmistuksessa. Näin tuulivoimaloiden hankalatkin materiaalit saadaan nostettua jätehierarkiassa ylöspäin – tämä tuo ympäristöetuja ja tukee kestävää kehitystä.

Uskon, että muutaman vuoden sisällä olemme kehittäneet entistä parempia kierrätysratkaisuja ja toivon, että komposiittimateriaalit saadaan jossain vaiheessa hyödynnettyä teollisessa mittakaavassa ja kustannustehokkaasti myös täällä Suomessa.”– Susanna Tarkka-Partanen, Stena Recycling

Käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden materiaalien kierrättämisen lisäämiseksi on oleellista kuitenkin selvittää olemassa olevien materiaaliratkaisujen kierrätyksen ohella sitä, miten tuulivoimalat voidaan jo suunnitteluvaiheessa kehittää sellaisiksi, että niitä voidaan kierrättää tai uusiokäyttää tulevaisuudessa yhä paremmin. Vain näin toimimalla kestävän kehityksen periaate toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.

"Pystymme jo nyt kierrättämään siipien metallit, lasikuidun ja muut komposiittimateriaalit. Uskon, että muutaman vuoden sisällä olemme kehittäneet entistä parempia kierrätysratkaisuja ja toivon, että komposiittimateriaalit saadaan jossain vaiheessa hyödynnettyä teollisessa mittakaavassa ja kustannustehokkaasti myös täällä Suomessa. Käymme myös jatkuvaa keskustelua tuulivoimalavalmistajien ja -suunnittelijoiden kanssa kansainvälisellä tasolla kierrätettävyyden parantamiseksi", kertoo Susanna Tarkka-Partanen.

*Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2020 sähköä 7,8 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia. Lähde Motiva.fi ja Tuulivoimayhdistys.fi