Kierrätysratkaisumme Siemens Gamesan tuulivoimaloiden siiville

Siemen Gamesalla oli aiempaa kokemusta kierrätysyhteistyöstä Stena Recycling Tanskan kanssa, joten oli luonnollista aloittaa keskustelut siipien kierrätyksestä myös Suomen päässä. Otimme Suomessa haasteen vastaan ja lähdimme kartoittamaan mahdollisuuksia. Ratkaisun löytymistä helpotti se, että konsernitasolla Stena Recycling on kierrättänyt tuulivoimaloita jo useamman vuoden. Eri maiden osaamista ja ratkaisuja voitiin hyödyntää, joten liiketoiminnan laajentaminen tälle osa-alueelle oli luontevaa, ja pystymme nyt kierrättämään siipiä teollisessa mittakaavassa myös Suomessa.

SIIPIEN KOMPOSIITTIMATERIAALIT KIERRÄTETÄÄN SEMENTTITEOLLISUUTEEN

Siemens-Gamesan tuulivoimaloiden kunnostushankkeen aikana yritys hoiti itse vaihdettavien siipien alas oton. Tämän jälkeen leikkasimme siivet kuljetettavaan kokoon paikan päällä ja veimme ne tuotantolaitoksellemme Porin Tahkoluotoon, jossa ne leikattiin erikoisleikkurilla vielä pienemmiksi paloiksi – tämän jälkeen alkoi itse kierrätysprosessi.

Siivistä erotellut metallit kierrätettiin Suomessa uudeksi raaka-aineeksi. Siipien sisältämistä komposiittimateriaaleista pääosa pystyttiin hyödyntämään raaka-aineena sementinvalmistuksessa Euroopassa. Kierrätysratkaisullamme siipien materiaaleista saatiin kiertoon jo yli 70 prosenttia, ja samalla koko tuulivoimalan kierrätysprosentti nousi yli 90 prosenttiin.

“Stena Recycling on kumppanina tuonut lisäarvoa haasteelliseen siipien kierrätysprojektiimme. He suorittivat työn todella hyvin ja varmistivat, että siipien materiaalit kierrätettiin ja hyödynnettiin parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme löytäneet nyt ympäristön kannalta hyvän ratkaisun siipien käsittelylle Suomesta”, kertaa Jonas Pagh Jensen, Siemens Gamesan globaali kestävän kehityksen asiantuntija.

“Yhteistyö sujui hyvin ja opimme tuulivoimaloista ja niiden siipien materiaaleista paljon. Projekti oli jaettu muutamaan osaan, joista ensimmäinen oli siipivolyymiltaan pienempi, näin pystyimme kartoittamaan meille uudenlaisen ja haastavankin projektin vaatimat toimintatavat. Vaikka kehitettävää on aina, niin voin sanoa, että nyt kun olemme kierrättäneet Suomessa jo lähes sata siipeä, prosessi sujuu jo erittäin jouhevasti ja asiantuntijatiimimme on varmasti Suomen ykkösluokkaa”, summaa siipien kierrätysprojekteja vetävä liiketoimintapäällikkö Susanna Tarkka-Partanen Stena Recyclingilta.

Tämä on tärkeä edistysaskel myös sementtiteollisuudelle, joka muun raskaan teollisuuden tavoin aiheuttaa erittäin paljon hiilidioksidipäästöjä. Konkreettisella tasolla voidaan sanoa, että tonni siipimateriaalia vähentää sementin CO₂-päästöjä 110 kg ja säästää 461 kg raaka-aineita.

SIIVET VALMISTETTAVA TULEVAISUUDESSA KIERTOTALOUDEN MUKAISESTI

Uusien kierrätysratkaisujen ja yli alojen ulottuvan yhteistyön myötä komposiittimateriaaleilla voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita muiden tuotteiden valmistuksessa. Näin tuulivoimaloiden hankalatkin materiaalit saadaan nostettua jätehierarkiassa ylöspäin – tämä tuo ympäristöetuja ja tukee kestävää kehitystä.

Käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden materiaalien kierrättämisen lisäämiseksi on oleellista kuitenkin selvittää olemassa olevien materiaaliratkaisujen kierrätyksen ohella sitä, miten tuulivoimalat voidaan jo suunnitteluvaiheessa kehittää sellaisiksi, että niitä voidaan kierrättää tai uusiokäyttää tulevaisuudessa yhä paremmin. Vain näin toimimalla kestävän kehityksen periaate toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla.

“Pystymme jo nyt kierrättämään siipien metallit, lasikuidun ja muut komposiittimateriaalit. Uskon, että muutaman vuoden sisällä olemme kehittäneet entistä parempia kierrätysratkaisuja ja toivon, että komposiittimateriaalit saadaan jossain vaiheessa hyödynnettyä teollisessa mittakaavassa ja kustannustehokkaasti myös täällä Suomessa. Käymme myös jatkuvaa keskustelua tuulivoimalavalmistajien ja -suunnittelijoiden kanssa kansainvälisellä tasolla kierrätettävyyden parantamiseksi”, kertoo Susanna Tarkka-Partanen.

*Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2020 sähköä 7,8 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia. Lähde Motiva.fi ja Tuulivoimayhdistys.fi